Vaaliteemat

Tässä tekstissä kerron ne teemat joiden eteen sitoudun tekemään toitä. En lupaa kuuta taivaalta, vaan rehellisesti esittelen asiat, jotka merkitsevät minulle paljon

Palasin Suomeen 11 vuoden jälkeen huomatakseni, että mikään ei ole muuttunut! Edelleen painitaan samojen ongelmien kanssa, mutta mikä ikävintä, ne ovat edelleen ne samat ihmiset jotka asioista yrittävät päättää kuin maailmalle lähtiessänikin. 

Kaakkois-Aasiassa asuessani näin usean maan hurjan kehityksen, niin taloudessa, teknologiassa kuin koulutuksessakin. Shanghai ja Singapore menestyvät jo kouluvertailussa Suomea paremmin. Monessa Aasian maassa ei ole käytetty käteistä tai pankkikortteja enää vuosiin ja kaupunkien välit kuljetaan mitä nopeimmilla luotijunilla. Teknologiakehityksessäkin olemme kohta jälkijunassa.

Nyt on muutoksen aika ja meidän tulee tehdä ne päätökset, jotka olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Valtionkassa ei ole pohjaton rahapussi josta vain otetaan, sinne pitää saada rahaa, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme.

En aio luvata kuuta taivaalta, kuten moni ammattipoliitikko vaalipuheissaan näyttää pystyvän tekemään. Tässä kirjoituksessa esittelen teemat, joiden eteen omien arvojeni mukaisesti sitoudun tekemään töitä.

Pääteemani on yrittäjyys, sillä ainoastaan työllä ansaitsemme ja saamme niitä puuttuvia euroja valtion ja kuntien kassoihin. Emme voi luvata kenellekään mitään, ennenkuin tiedämme, mistä saamme varat lupauksien pitämiseksi. Suomalaisten työllisyysaste on jo hyvällä tasolla, kasvun täytyy siis tulla yrittäjyydestä.

  • Ajan erityisesti yksin- ja PK-yritysten asioita. Yrittäjällä tulisi olla palkansaajaan rinnastettava sosiaaliturva. Kun yksinyrittäjä sairastuu, hänen tulonsa ovat nolla, niin on myös sosiaaliturva. Ruoka pitäisi pöytään kuitenkin saada ja laskut maksettua. Sosiaaliturvan puuttumisella ajetaan moni suomalainen yrittäjä ahtaalle ja lopulta konkurssiin.
  • Ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulisi helpottaa huomattavasti! Tällä hetkellä moni yksinyrittäjä painaa 16h päiviä, koska eivät pysty palkkaamaan apua. Se on aivan liian kallista ja riskialtista. 
  • Kannustimena yksinyrittämiselle ja sitä kautta kasvulle, ehdottaisin mallia, jossa yhden henkilön yritykset olisivat veropaita tiettyyn tulorajaan saakka. Summa voisi olla esimerkiksi 50K euroa vuodessa. 

Kaikista pidetään huolta on yksi Liike Nytin periaatteista ja tärkeä teema myös itselleni. On ollut silmiä avaavaa kuunnella äänestäjien tarinoita, millaista kohtelua vaikkapa heidän vanhempansa ovat hoitolaitoksissa saaneet. Yhtä järkyttävää on seurata kotikaupunkini syrjäytyneiden huumekauppaa aivan silmiemme edessä

  • Tämän hetkiset ongelmat vanhustenhoidossa johtuvat kuntien osaamattomuudesta ostaa palveluita ja siitä, että palveluntarjoajan kriteerit ovat sellaiset, että ainoastaan isot, monikansalliset yritykset voivat vastata tarjouskilpailuun. Tarvitaan siis kaksi oleellista tekoa: 
  1. kuntien täytyy palkata ammattiostajat, jotka tekevät sopimukset hoitopalveluyitysten kanssa. Nykyiset sopimukset pitää purkaa. Uskon purkamisen olevan monen sopimuksen kohdalla mahdollista jatkuvien hoitopuutteiden -ja virheiden perusteella. Sen jälkeen ammattilaiset tekevät uudet sopimukset eivätkä anna monikansallisen yrityksen lakimiesten ja ostajien sumuttaa itseään. 
  2. Kilpailutus pitää avata niin, että myös yhden-kahden hoitajan perustamalla hoitokodilla on mahdollisuus vastata tarjouskilpailuihin ja tätä kautta mahdollistaa oman yrityksensä orgaaninen kasvu.
  • Nuorten syrjäytymiseen pitää puuttua ennaltaehkäisevästi ja siksi kouluissa tulisi olla koulupsykologit, jotka pystyvät huomaamaan ja puuttumaan orastaviin mielenterveydellisiin ja/tai muihin ongelmiin. Alkuun tämä on kustannus, mutta maksaa itsensä jo melko lyhyellä aikavälillä takaisin nuorten pysyessä mukana yhteiskunnassa.
  • Haja-asutusalueita vaivaavaan lääkäri -ja sairaanhoitajapulaan on olemassa yksinkertainen ratkaisu; vastavalmistuneet lääkärit sidotaan 3-5 vuodeksi terveyskeskuksiin ympäri maata. Suomessa lääkärin opinnot ovat ilmaiset, toisin kuin lähes missään muualla maailmassa, on siis oikeutettua, että valtio saa jotain takaisinkin. Ammattiliitot luonnollisesti vastustaisivat tätä, mutta hehän vastustaisivat mitä tahansa edistystä pitää Suomi hyvinvointivaltiona. Siksikin; 

Ammattiliittojen valtaa tulee karsia ja edistää paikallista sopimista.

Viime hallituskauden koulutusleikkausten siivittämänä koulutus on noussut näissä vaaleissa yhdeksi puhuttavaksi teemaksi. Suomi tekee suuren virheen leikatessaan koulutuksesta, sillä menestykseen tarvitaan osaavia ihmisiä. 

Tällä hetkellä kuitenkin siirtäisin painon oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen. Me tarvitsemme perusduunareita ja he oppivat tekemällä. On aivan naurettavaa ajatella, että esimerkiksi ammattikoulun muurariopettaja, joka ei itse ole muurannut 15-20 vuoteen, tietäisi ja enää osaisi konkreettisen muuraustyön. Paras opettaja onkin muurari itse. 

Lisäksi, toisen asteen koulutuksen tulisi olla maksutonta kaikille. Varallisuus ei saa olla koskaan esteenä opiskeluille. Suomalainen osaaminen perustuu tasa-arvoisille koulutusmahdollisuuksille ja niin sen tulee olla tulevaisuudessakin.

Ilmastonmuutoskeskustelu on kasvanut mittakaavoihin, jossa jonkun olisi jo aika puhaltaa peli poikki ja käskeä kaikkien hengittämään syvään Suomen puhdasta ilmaa kymmeneen laskien. 

Kyllä ilmastonmuutos on totta, mutta ei meitä suomalaisia tarvitse hengiltä pelotella sen kanssa! On aivan hullua, että kahdeksanvuotias kysyy ennen nukkumaanmenoa, “äiti onko maapalloa enää huomenna olemassa?”

Suomi on esimerkillinen maa, olemmehan ainoana maana maailmassa pystyneet laskemaan päästöjämme. Meidän henkilökohtainen hiilijalanjälki on suuri, koska meillä on talvi. Me emme huitenkaan voi perua talvea. Emme myöskään voi lopettaa syömistä. Liha -ja maitoverot ovat naurettavin asia mitä olen koskaan kuullut! Lähellä tuotettu ruoka on aina ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin tofun tai riisin rahtaaminen tropiikista.

Asuin yli kymmenen vuotta maailman eniten muovijätettä ja muutakin jätettä tuottavalla alueella, Kaakkois-Aasiassa. Viisi Kaakkois-Aasian maata yhdessä Kiinan kanssa tuottavat enemmän muovijätettä kuin muut maailman maat yhteensä. Meret ja vesistöt pelaavat suurta roolia ilmastonlämpenemisessä, ja siksi katse pitääkin kääntää meriin ja maihin, jotka niitä kuormittavat.

  • Suomessa on kaikki ympäristöosaaminen ja keskittyisinkin kotimaisen osaamisen ja teknologoiden viemiseen alueille ja maihin joissa ympäristöasiat ovat vielä lapsenkengissä.  On paljon suurempi ekoteko keksiä, miten hyötykäyttää 264 miljoonan indonesialaisen jätteet tai keksiä ratkaisu 8 miljoonan asukkaan Bangkokin hengenvaarallisen ilmanlaadun parantamiseksi, kuin asettaa Suomeen lihavero. Tämä myos edistäisi kotimaista vientiä, sillä meillä on mahtavia yrityksiä, jotka pystyvät keräämään lähes kaiken ja tekemään ihmeitä jätteestä.

Tottakai, meidän pitää edelleen Suomessakin keskittyä siihen, kuinka pienemmämme hiilijalanjälkeämme, mutta voimme tehdä sen ihan realistisilla ja reiluillakin keinoilla.

  • Metsät ja vesi ovat mielestäni ne, joiden avulla voimme oikeasti vaikuttaa. Meidän tulee kannustaa metsien hoitoon ja oikea-aikaisiin hakkuisiin. Nuori, kasvava metsä on suurempi hiilinielu kuin ikimetsä, sen tietää maalainenkin. Jo ensimmäisen harvennuksen tulee olla kannattava metsänomistajalle. Tällä hetkellä ensimmäinen harvennus jää tekemättä, koska siitä syntyy enemmän kuluja kuin tuloja. Oikea-aikainen metsänhoito on paras keino hiilinielujen lisäämiseksi
  • Maapallon pohjavedet ovat uhkaavasti hupenemassa ja koska meillä Suomessa pohjavettä vielä on, niin me sitten huuhdomme vessamme maailman puhtaimmalla vedellä! Mitä järkeä siinä on? Varmasti pystymme kehittämään LVI-ja rakennustoimintoja, niin, että vessanhuuhtelussa liikkuisi vaikkapa puhdistamaton järvivesi. Tämän voisimme alkuun
    vaatia kaikelta uudelta julkisrakentamiselta. Samalla tulisi vaatia lämmontalteenottojärjestelmä näihin rakennuksiin . Pohjavettä jäisi näin myös kaupankäyntiin. Vesi voisi olla Suomelle valuutta, kuten riisi Thaimaalle.
  • Turpeenkäytöstä tulisi luopua mahdollisimman pian ja keskittyä esimerkiksi puuhakkeen kehittämiseen biopolttoaineissa. Minulla on henkilökohtainen syy vastustaa turpeenkäyttöä missään, en kiellä sitä.  Olen konkreettisesti nähnyt miten paikallinen turvesuo on tuhonnut lammen jonka rantaan kotitaloni on rakennettu. Emme voi antaa vesistöjemme enää tuhoutua.
  • Juna on aina autoa ympäristöystävällisempi vaihtoehto ja siksi toimiva rataverkosto on jo ilmastonmuutoksenkin takia yksi tärkeimpiä teemojani. Itä/oikoradan rahoituksen tulemme menettämään, sillä siinä missä Lännessä ollaan jo pitkällä suunnitelmissa, me vielä tappelemme mistä radan pitäisi mennä. Mistä tahansa juna menisikään, se olisi hyvä asia Itä-Suomelle. Kaakkois-Suomen pitäisi tehdä toimivampaa yhteistyötä ratahankkeen saamiseksi. 

Junan tulee pysähtyä Haukivuorellakin.

Tästä pääsemmekin paikallisempaan teemaani “Saimaasta seuraava Lappi”
Seuraan tiiviisti matkailualaa, sen trendejä ja heilahteluita. On ollut mahtava huomata kuinka Suomen Lappi on kaikissa kansainvälisissä matkailumedioissa noussut ykköspuheenaiheeksi. Kuka tahansa kuitenkin ymmärtää, että siihen tilaan ei pidä jäädä, vaan silloin pitää takoa kun rauta on kuuma, ja nyt markkinoille pitäisikin tuoda seuraava suomalainen matkailutuote. Se tuote on Saimaa.

Saimaa tarkoittaa minulle myös muita Etelä-Savon vesistojä. Thaimaalaiselle tai hollantilaiselle matkailijalle on ihan sama onko hän Saimaalla vai Kyyvedellä, kunhan hän saa kokea ne kauniit maisemat joiden takia hän Suomeen matkustaa. Saimaa voi siis olla brändi jonka alla on laajempi kokonaisuus. 

Saimaalla on jo kaikki mitä myyvään brändiin tarvitaan, puhdas luonto, ilma ja vesisto. Ne pitää tuotteistaa ja markkinoida oikein. Tähän saakka Saimaan matkailun kehittäminen on pyörinyt muutamien toimijoiden ympärillä. Tarvitaan kuitenkin yli rajojen yhteistyötä ja kunnon markkinointibudjetti. Markkinointia ei tule koskaan hoitaa hanke -ja projektiajattelulla, koska pahimmillaan se syö jo rakennetua brändiä.

Olen saanut henkilökohtaiset kiitokset Thaimaan turistiministeriltä pitkäjänteisestä työstäni Khanomin tuomisesta Thaimaan matkailukartalle. Khanom ja provinssin pääkaupunki olivat viime vuonna yksi Thaimaan nopeiten kasvavista turistikohteista (per saapuva turisti).Tiedän siis, mitä vaatii rakentaa uusi kohde matkailumarkkinoille ja olen enemmän kuin mielelläni mukana rakentamassa Saimaasta seuraava Lappia. 

Näillä teemoilla pyrin eduskuntaan tekemään töitä sinulle.

Kiitos, että jaksoit lukea!

Eduskuntavaaliehdokas, Kati Häkkinen, Liike Nyt #174 

Minuutissa, mikä on Liike Nyt

Liike Nyt on poliittinen liike, jonka yhteislistalla on 112 ehdokasta ympäri Suomen. Jokainen ehdokas on kerännyt 100 kannattajakorttia. 
Olemme siis keränneet yli 12000 kannattajakorttia,
kun puolueen perustaminen vaatisi 5000 nimeä.

# Liike Nyt on kansanliike, ei puolue.

Korostamme avointa vuorovaikutusta ja sitä, 
että poliittista päätöksentekoa tehdään joukon voimin.  
Ihmisten välinen avoin vuoropuhelu mahdollistaa paremman ja 
aidosti demokraattisen päätöksenteon. Liike Nyt on siis alusta, minkä kautta me kansalaiset saamme äänemme kuuluviin myös vaalien välisenä aikana.

# Liike Nyt on vuorovaikuttamista

Ennen vaaleihin lähtemistä Liike Nyt äänesti ehdokkaiden ominaisuuksista. 
Yhdessä päätimme, että;

  • ehdokas/edustaja ei voi olla kahdessa vaaleilla valitussa tehtävässä
  • ehdokkaalla ei saa olla rikostaustaa
  • valittu edustaja saa istua vain kaksi kautta eduskunnassa.

Liike Nyt haluaa kitkeä poliittiset virkanimitykset ja kaksoisroolit ja
poistaa Suomessa valloillaan olevan hyväveli-verkoston. 
Sama henkilö ei voi istua sekä eduskunnassa että kunnanvaltuustossa.
Kaiken toiminnan päätöksenteossa tulee olla avointa ja selkeää.

Liike Nytin pääperiaatteet, jotka kaikki myos itse allekirjoitan ovat seuraavat;

  • Jokaisesta on pidettävä huolta.
  • Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa
  • Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut
  • Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävästi
  • Yksilön arvostaminen
  • Eurooppa-myönteisyys

Miten se konkreettisesti toimii?

Liike Nytillä on oma äänestysjärjestelmä. 
Liittymällä Liikkeen vaikuttajaksi osoitteessa www.liikenyt.fi
saat sähköpostiisi linkin kuhunkin äänestykseen. 
Kysymyksiin pääsee vastaamaan vain lukemalla perusteluja, niin
puolesta kuin vastaankin. Lisäksi täytyy tutustua 
asiantuntijakommentteihin molemmilta puolilta. 
Vastaaja on saanut paljon faktatietoa useasta eri näkokulmasta
 ennen lopullista äänestämistään. 

Tämän alustan ja Liike Nytin kautta voimme siis vaikuttaa asioihin muutenkin, 
kuin äänestämällä omaa ehdokasta eduskuntavaaleissa.

Tervetuloa mukaan vaikuttamaan!

#kansandemokratia
#liikenyt

Etelä-Savosta ja Saimaasta seuraava Lappi – ehkä vähän enemmänkin

Otsikko on tarkoituksella mahtipontinen.
Kuten markkinoinnissa tulee ollakin. 

Kymmenen vuotta sitten avatun hotellimme slogan on alusta alkaen ollut 
”Your favorite place in Thailand”. Vaatii asennetta lähteä myymään aivan uutta hotellia yhdessä maailman suurimmista matkailumaista tuolla sloganilla. 
Mutta kun jotain tehdään, se tehdään kunnolla ja vaadittavalla asenteella. 

Millä saamme Etelä-Savon nousuun?
Tämä kysymys on esitetty varmasti kaikille alueemme eduskuntavaaliehdokkaalle.
Suosittu vastaus kollegojen kesken on ollut; ”työllistämistä ja yrittäjyyttä pitää tukea” 
ja hyvänä kakkosena tulee ”matkailua pitää kehittää”. 
Olen aivan samoilla linjoilla, 
mutta kaipaisin hieman konkreettisempia ideoita ja keskustelua asiasta. 

Minulla on kaksi pääajatusta Etelä-Savon nousulle ja
 yllä oleva otsikko on slogan jonka toivoisin lanseerattavan.

Etelä-Savon ja Saimaan potentiaali matkailussa on huikea. 
Meillä on mahdollisuudet mihin vain, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä ja osaamista. Vaikka työtä Etelä-Savon matkailun edistämiseksi on tehty jo vuosia ja asialla on ammattilaset, ei siinä vain ole onnistuttu riittävän hyvin. 

Ongelma alueemme matkailun kehittämisessä on projektiajattelu. 
 Matkailukohdetta EI luoda projekteilla. 
Sitten kun matkailutuote on luotu ja sillä on tarvittava tunnettuus, 
sitä voidaan kehittää projektiluontoisesti, 
mutta ikävä kyllä emme vielä ole läheskään niin tunnettu kuin voisimme olla.

Pahimmillaan projektiajattelu tuhoaa jo luodun imagon ja brändiä. 
Projektit kestävät vain hetken ja työ aloitetaan aina alusta luomalla ja
keksimällä jotain uutta. Ei meidän tarvitse keksiä polkupyörää uudelleen.
Etelä-Savolla on jo kaikki ne tekijät, mitä menestykseen tarvitaan.
Meillä on Saimaa ja muut vesistöt, kesä ja talvi, puhdas luonto ja ilma 
ja meillä on mahtavia matkailuyrityksiä ja osaamista. 

Tarvitaan yksinkertaiset, helposti ymmärrettävät tuotteet ja paketit. 
Eri markkinoille tulee olla omanlaisensa paketit. Siinä missä saksalainen haluaa lisäarvoa maksamalleen hinnalle, hollantilaisen ostopäätöksen tekee hinta, 
amerikkalainen ostaa elämyksiä ja aasialainen matkaa puhtauden perässä. 
Markkinat ja ostokäyttäytyminen täytyy tuntea. 

Lisäksi tarvitaan kansainväliset media -ja matkatoimistokontaktit. 
Ne kontaktit eivät synny lähettämällä sähköpostia; 
”hei tässä Kati Mikkelistä, mulla on hyvä idea...”. 
Kansainväliset kontaktit syntyvät kasvotusten ja
suhteen luominen vaatii aikaa ja ylläpitoa.

Markkinointi, brändin luominen ja ylläpitäminen ovat pitkäjänteistä työtä.
Työ kehittyy asiakkaiden tarpeiden mukaan, mutta viesti ei muutu. 

Yrittäjäystävällinen Mikkeli, Saimaan yritysHub

Hub sana tarkoittaa keskittymää. 
Meillä on Suomessa paljon yritysyhteisöjä, hubeja, joissa yritykset ja
 vaikkapa etätyöntekijät jakavat toimitilat. Hub voi olla myös suurempi kokonaisuus. 

Voisimme luoda Mikkelistä Itä-Suomen yrittäjäystävällisen keskittymän. 

Thaimaa päätti rakentaa teollisuuden yrityskeskittymän Chonburin maakuntaan. 
Se tarkoittaa, että alueelle tulevat yritykset saavat verohelpotuksia, 
tukea rakentamiseen ja valtio huolehtii toimivan infran, 
kuten rataverkon rakentamisesta. BOI, Board of Investors Thailand 
markkinoi tätä aluetta ja Hubia ympäri maailman ja
 tarjoaa kaiken tieto-taidon ja tuen kiinnostuneille yrityksille. 
Useat kansainväliset yritykset ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa aluetta kohtaan.

Saman voisi totettaa meille sopivassa mittakaavassa. 
YritysHub vastaanottaisi niin teollisuuden -kuin minkä tahansa 
muunkin toimialan yritykset.
Mikkeli sijaitsee hyvällä paikalla, meillä on tarjota koulutettua työvoimaa 
ja erityisesti virkamieskoneisto joka pystyisi tarjoamaan tieto-taitonsa. 

Alkuun pääseminen ei tarvitsisi kuin yhteisen päätöksen tehdä Mikkelistä yritysHub 
ja yhden, kaksi konkreettista helpotusta, jotka yrittäjä tai yritys joko verotuksessa tai muuten saavat siirtäessään tai rakentaessaan tuotantonsa Mikkeliin.  
Helpotuksen täytyy olla kuitenkin huomattava, jotta se on vetoivoimanen. 
Mitään ei menetetä, koska jokainen uusi yrittäjä/yritys alueellemme on plussaa.

Nyt täytyy pelata niillä korteilla, jotka Mikkelillä on kädessä. 
Kunnallisvero ei houkuta uusia asukkaita Mikkeliin. 
Siksi meidän tuleekin keksiä uusia ja innovatiivisia ideoita alueemme
houkuttelevuuden lisäämiseksi. Jos emme nyt tee mitään, 
Etelä-Savon tulevaisuus tulee olemaan hyvin synkkä.

Tarvitaan vain yhteistyötä, tahtoa ja päätöksiä. Ei projekteja.


Kati Häkkinen
Eduskuntavaaliehdokas, #174
Liike Nyt

Ilmastonmuutos on totta 

Mutta pitääkö meidän oikeasti vouhottaa siitä siinä mittakaavassa  
 kuin nyt ennen vaaleja taas teemme?

Ehdottaisinkin, että siirtäisimme katseemme ja osaamisemme         
sinne, missä ympäristötietoutta ja -osaamista ei ole. 

Asuin yli kymmenen vuotta Kaakkois-Aasiassa. Viisi tuon alueen maata yhdessä Kiinan kanssa saastuttavat meriä yhtä paljon kuin kaikki muut maailman maat yhteensä. Kiinassa, Indonesiassa, Filipiineillä, Vietnamissa, Sri Lankassa ja Thaimaassa, ei pelkästään tuoteta saastetta,           
mutta siellä ei ole MINKÄÄNLAISTA käsitystä ympäristöasioista.

Kiina ja Thaimaa ovat päättäneet olla vastaanottamatta ulkomaista jätettä. Kiva. 
Mutta tiedättekö yhtään miten paljon nuo maat itse tuottavat jätettä? 
Kierrätyksestä tai jätteenkäsittelystä ei ole hajuakaan, tai no hajua voi olla, 
koska autonrenkaat, ruuanjätteet, metsä, mikä vain mitä pitää hävittää, poltetaan. 
Perinteisen thaimaalaisen kotiäidin tehtäviin kuuluu aamuisen riisinkeittämisen lisäksi, 
auringonlaskun aikaan tehdä nuotio kaikista päivän jätteistä. 
Nuotiossa palaa myos ne 7-11 -ketjun 20 muovipussia,
 jotka äiti sai käydessään ostamassa Red Bullin.

Ei lienee mikään ihme,
että ilmanlaatu useassa Kaakkois-Aasian kaupungissa on hengenvaarallisella tasolla?

Suomi on puhdas ja suomalaisilla on järki mukana kun puhumme mistään ympäristöön liittyvästä. 
Me ollaan hieno esimerkki kaikille maailman maille, kuinka kierrättää ja
kuinka todella vähentää päästöjä. 
Suomi on ainoa maa maailmassa, joka viime vuonna onnistui pienentämään päästöjään.
Miettikää sitä! 

Mitä meiltä sitten vielä odotetaan?

Hävitämmekö autot? Syömme talvella pelkkää naurista ja perunaa? 
Alhaisen verenpaineen omaavien ilmeisesti pitäisi palella 16 asteisissa asunnoissa?
Tuo ei muuten ole vitsi. 

Ensiksikin kukaan, joka ehdottaa autoilun vähentämistä, 
tai mitään autoilua kallistuttavia ideoitaan, ei ilmeisesti koskaan ole vieraillut maaseudulla. 
Kyllä, maaseudulla asuu edelleen ihmisiä, perheitäkin. Lapsia ja vanhuksia. 
Ja siellä on välimatkat! Mutta siellä ei ole enää palveluita saati julkista liikennettä. 
Maaseudulla tarvitaan autoa. Piste.

Ennenkuin voimme vaatia esimerkiksi polttomoottoreiden käytöstä poistamista, 
tulee jokaisella suomalaisella olla mahdollisuus tasavertaiseen ja 
toimivaan julkiseen liikenteeseen. Tällä hetkellä näin ei ole. 

Suomi voisi kuitenkin tehdä paljon yhteisen maapallomme eteen. 
Voisimme viedä suomalaista ympäristösaamista maailmalle.
 Sitä osaamista millä meistä on tullut esimerkkimaa. 
Meillä on huippuyrityksiä, jotka pystyvät kartoittamaan vaikkapa jätelauttoja meristä, 
keräämään erilaista jätettä, erittelemään ja käsitelemään sen uusiokäyttöön mitä erilaisin muodoin. Meillä on Suomessa kaikki osaaminen. 

Olen mukana VTTn, WWFn ja Business Finlandin projektissa, 
jossa suomalaisia start up yrityksiä viedään kohteisiin, kuten Khanom, jossa hotellimme sijaitsee. Esittelemme suomalaisen ympäristöosaamisen ja samalla luomme Thaimaan puhtaimman turistikohteen. Olen varma, että projekti tuo mukana oleville yritykselle asiakkuuksia. 
Tämä idea pitäisi monistaa ja tehdä osaksi valtion ympäristösuunnitelmaa.

Tekisimme paljon suuremman ekoteon viemällä suomalaisia ympäristöinnovaatioita
 ja osaamista esimerkiksi  72 miljoonan asukkaan Thaimaahan tai vaikkapa Indonesiaan, 
kuin mitä voimme saavuttaa 5 miljoonan asukkaan Suomessa. 
Lisäksi edistäisimm vientiteollisuuttamme. 

Tottakai, jokainen meistä voi miettiä omaa kulutustaan ja on ihan hyvä mahdollisuuksien mukaan 
viettää vaikkapa autoton tai lihaton päivä per viikko ja jatkaa, kuten olemme nytkin tehneet. 
Voimme tehdä muutoksia itsessämme, omasta tahdostamme. 
Kyllä meistä jokainen ymmärtää, että jotain on tehtävä.

Mutta maapallo voidaan oikeasti pelastaa sillä, että esimerkilliset maat kuten Suomi,
vievät osaamisensa sinne, missä sitä todella tarvitaan!

suurimmat muovijätteen tuottajat
Ilmanlaatu Pohjois-Thaimaan Chian Maissa 12.3.2019

Minä, maahanmuuttaja 

Kymmenen vuotta maahanmuuttajana Thaimaassa opettivat paljon.

Kerron teille siis tarinan omasta kokemuksestani ja Thaimaan maahanmuuttopolitiikasta.

Ensimmäiseksi mainittakoon, että Thaimaa ei ota vastaan pakolaisia kuin äärimmäisissä olosuhteissa. Tämä on vastoin useita kansainvälisiä sopimuksia ja mielestäni erityisen julmaa alueella, jossa useat heimot ilman minkään maan kansalaisuutta taistelevat olemassaolostaan. 
Olen tehnyt hyväntekeväisyysjärjestöni kanssa vierailuja pohjoisen vuoristokyliin, 
ja nähnyt kuinka vaatimattomissa oloissa kansalaisettomat, 
ilman minkään maan tukea, asuvat. 

Mutta entä sitten normaali, työn tai yritystoiminnan perässä Thaimaahan muuttava, 
miten maa suhtautuu heihin?

Viisumi ja työlupaprosessi

Sen jälkeen kun olimme perustaneet laillisen thaimalaisen yrityksen, 
meidän tuli hankkia B-viisumit (tunnetaan myös nimellä bisnesviisumi), sen jälkeen hankittiin työlupa. 
Ilman näitä kahta on mahdotonta tehdä töitä edes omassa yrityksessään. 
Viisumi takaa sen, että maassaoleskelu on mahdollista, 
työlupa taas nimensä veroisesti antaa luvan työskennellä. Työlupaa ei saa ilman viisumia. 

B-viisumin saa, kun palkkaava yritys on hoitanut kaikki veronsa, 
henkilökunnan sosiaaliturvamaksut ja sen alkupääoma ylittää tarvittavan summan. 
Alkupääoma ja toimiala määrittävät kuinka monta työlupaa kyseinen yritys voi hankkia. 
Me pystyimme saamaan 7-8 työlupaa noin 55 thaimaalaista työntekijäämme kohtaan.
 Eurooppalaisen työntekijän täytyy saada vähintään 50 000THB/kk kuukausipalkka, 
jotta hän saa työluvan. Tämä on huomattavasti yli thaimaalaisen keskikuukausipalkan
joka pyörii noin 15-20000THB tienoilla.

Työluvan omaava ja sosiaaliturvamaksunsa maksava on oikeutettu sosiaaliturvaan
 ja saa paikallisen ns. Kela-kortin. Kortilla saa ilmaista tai halpaa hoitoa julkisissa sairaaloissa. 
Itse annoimme nuo kortit pois sillä koimme, että Thaimaassa on paljon heitä, 
jotka oikeasti tarvitsevat apua ja heidän tarpeensa menee meidän tarpeiden edelle. 

Työlupaa ei saa ns. turvatuille ammattinimikkeille. 
Muun muassa kalastus, käsityöt, maatalous, rakentaminen ja valokuvaus ovat
thaimaalaisille varattuja töitä, eikä niihin myönnetä työlupia.
Työlupaa varten pitää yrityksen perustella, 
miksi kyseinen ulkomaalainen täytyy palkata thaimaalaisen ohi.

Työlupa uusitaan hotellialalla vuosittain. Joka vuosi lähetetään todistukset, 
työsopimukset ja palkkakuitit työvoimaviranomaisille.

B-viisumi saadaan vuodeksi kerrallaan ja uusitaan joka toinen vuosi. 
Välivuonna sille haetaan jatkoa. Mutta ei siinä vielä kaikki
joka kolmas kuukausi täytyy jokaisen viisumin omaavan käydä ilmoittautumassa maahanmuuttotoimistossa ja osoittaa, että asuu edelleen samassa osoitteessa. 
Jokaisesta osoitteenmuutoksesta tulee ilmoittaa viranomaisille. Sitä myös valvotaan. 

Lapsilla tulee myös olla viisumi. Vaikka tyttäremme on syntynyt Thaimaassa
 ja hänellä on thaimaalainen syntymätodistus, tuli hänelläkin olla viisumi. 
Ja samalla tavalla hänen tuli ilmoittautua kolmen kuukauden välein viranomaisille.

Entäpä sitten kansalaisuus, onko se helppoa saada?

Kenenkään ulkomaalaisen ei ole mahdollista saada Thaimaan kansalaisuutta, 
kuin äärimmäisissä ja erittäin aikaa vievässä prosessissa. 
Pysyvän oleskeluluvan voi saada hieman helpommin, mutta sitäkin varten
 pitää osata puhua thaita ja laulaa kaksi thaimalaaista laulua. 
Tyttäremme voi 17 -vuotiaana hakea Thaimaan kansalaisuutta mikäli
 olisi asunut maassa tuosta ajasta vähintään 13 vuotta. 
Mutta Thaimaa ei salli kaksoiskansalaisuutta 
ja suomalainen passi kuitenkin on thaimaalaista parempi ...

Mikäli olisimme Thaimaassa olon aikana rikkoneet lakia, 
olisimme hyvin todennäkoisesti karkoitettu maasta samantien. 
Rikkomalla viisumilakeja voi saada vuodesta kymmeneen vuoteen maahantulokiellon ja sakot.

Miten löydämme Suomelle sopivimman mallin

En todellakaan ajattele, että Suomessa pitäisi olla thaimaalainen maahanmuuttopolitiikka. Thaimaalainen systeemi on avoin korruptiolle ja systeemin läpi pääsee paljon henkilöitä, 
jotka eivät täytä viisumien tai työluvan kriteerejä. 
Periaate kuitenkin on ihan toimiva ja näen miksi systeemi on näin rakennettu.

Meidän tulee AINA auttaa heitä, erityisesti naisia ja lapsia, jotka ovat avun tarpeessa. 
Siitä ei tarvitse edes keskustella ja uskon, että kaikki ovat siitä kanssani samaa mieltä.
Pointtini on kertoa, kuinka meidän piti perustella ja osoittaa joka vuosi, 
että pystyimme pitämään huolen itsestämme ja elää kunniallisesti, 
muuten olisimme saaneet äkkilähdön hymyjen maasta.

En minä kokenut tuota thaimaalaista systeemiä vääräksi tai oikeuksiani rikkovaksi. 

Se, että tytärtäni kohdeltiin kuin meitä, tuntui tosin väärältä. 
Lapsen oikeuksia pitäisi kunnioittaa jokaisessa maassa.

Maahanmuutosta pitää pystyä keskustelemaan rakentavasti, 
ilman rasistista kommentointia ja ennakkoluuloja. Vaihtoehtoja on,
 ja muokkaamalla eri maiden malleista, saisimme varmasti Suomeenkin toimivan maahanmuuttopolitiikan. Kaikki lähtee keskusteluista ja ymmärryksestä. 

Thaimaalainen maahanmuuttopolitiikka ei ole inhimillinen eikä kansainvälisten 
sopimusten mukainen, mutta täytyy olla ymmärrystä, tietoa ja mielellään kokemusta eri maista, 
jotta voidaan rakentaa Suomelle sopiva malli.


Kati Häkkinen
Liike Nyt 

Millainen on hyvä poliitikko?

Liike Nyt Kaakkois-Suomi 14.2.2019

Yrittäjäksi syntynyt

Liike Nyt Kaakkois-Suomi 30.1.2019

Ehdokasesittely 

Liike Nyt Kaakkois-Suomi 23.1.2019